Uusi metsä voidaan istuttaa kylvämällä tai taimia istuttamalla. Istutus sopii kaikkien puulajien uudistamiseen ja kylväen voi uudistaa männiköitä sekä rauduskoivikoita. Kylväminen sopii parhaiten karuille ja erityisesti kivisille kasvupaikoille, kun taas istutus on kannattavampaa viljavammilla kasvupaikoilla. Halutessasi hankimme kylvöön käytettävät siemenet tai istutettavat taimet ja kuljetamme ne kohteelle.

Uudisalanraivauksessa uudistushakatun kohteen jäljelle jäänyt huonolaatuinen puu raivataan kaatamalla ne maahan ennen maanmuokkausta ja metsän istutustyötä. Uudisalanraivauksessa jätetään raivaamatta säästöpuuryhmien alustat ja kosteikkojen, pienvesien, kallioiden sekä vaihettumisvyöhykkeiden reunat.

Avohakkuisiin perustuvassa metsänhoidossa ongelmaksi muodostuvat lehtipuiden vesakot, jotka kasvavat nopeammin, kuin talousmetsän pääpuulajit kuusi ja mänty. Pääpuulajien elinmahdollisuuksista ja mahdollisimman hyvästä kasvusta voidaan huolehtia kaksivaiheisella taimikonhoidolla. Ensimmäistä raivauskertaa kutsutaan varhaisperkaukseksi, jossa taimia ympäröivät lehtipuut kaadetaan raivaussahalla viimeistään siinä vaiheessa, kun niiden koko on sama tai korkeintaan hieman suurempi kuin havupuutaimien. Pääsäännön mukaan paras aika varhaisperkaukselle on siinä vaiheessa, kun havupuuntaimien mitta on noin metri.

Taimikonhoidon tavoitteena on taimikon tiheyden ja puulajisuhteiden säätelyllä turvata jäljelle jäävän puuston parhaat mahdolliset kasvuedellytykset hyvään kasvuun. Kasvamaan jätettyjen puiden valinnassa kiinnitetään huomioita kasvupaikalle sopiviin puulajeihin, laadultaan parhaisiin yksilöihin ja oikeaan tiheyteen. Täällä Pohjois-Suomessa puun oikean aikainen harvennus tulisi tehdä kuusen ollessa 2-3 metristä, männyn 3-5 metristä ja koivun 4-5 metristä. Kuusitaimikon tavoitetiheys hehtaarille on noin 1800-2000 kappaletta, männyn 2000-2200 ja koivun 2000-2500 kappaletta. Taimikon raivauksessa luonnon monimuotisuutta vaalitaan ja riistan elinolosuhteet otetaan huomioon jättämällä säästöpuuryhmien alustat ja suunnitellut riistatiheiköt raivaamatta. Halutessanne metsän puulajivaihtelu huomioidaan siten, että mitään taimikossa kasvavaa puulajia ei poisteta kokonaan.

Joskus metsät ovat jääneet uudistuksen jälkeen kokonaan hoitamatta tai taimikolle tehdyt toimet ovat olleet liian kevyet ja riittämättömät ja metsä on päässyt ohittamaan taimikkovaiheen, mutta kohteella ei ole tarpeeksi ainespuuta koneelliseen ensiharvennukseen. Tällaisen nuoren metsän kunnostaminen on edelleen tarpeellista, vaikka sillä ei korvata hoitamattomuudesta seurannutta kasvatettavan puuston laadun alenemista. Tämän tyyppisen metsän puuston keskipituus on yli 8 metriä ja puusto yleensä sekapuuta. Hoitotyö toteutetaan yleensä raivaussahalla tai moottorisahalla metsurityönä, ellei kohdetta korjata kokonaisuudessaan koneellisesti energiapuuksi.

Ennen aiottua koneellista harvennushakkuuta tai päätehakkuuta, on metsälle hyvä tehdä raivaussahalla suoritettava ennakkoraivaus. Ennakkoraivauksella tarkoitetaan hakkuuta edeltävää, puunkorjuuta haittaavan aluskasvillisuuden raivaamista. Ennakkoraivauksen tavoite on alentaa korjuukustannuksia ja vähentää puustovaurioiden syntyä. Ennakkoraivaamattomissa kohteissa oleva muu kuin ainespuu haittaa koneellista korjuuta ja voi pahimmassa tapauksessa rikkoa kalustoa. Ennakkoraivattu kohde on houkuttelevampi puunostajan silmissä ja metsän omistajalle se näkyy yleensä parempana kantohintana. Raivaus on syytä tehdä, jos kaksi metriä ylittävää kuusialikasvustoa on 2000 runkoa/ha, sekapuualikasvustoa on yli 3000 runkoa/ha tai lehtipuualikasvustoa on 4000 runkoa/ha.

Puiden poistaminen rakennetussa ympäristössä vaatii erityistä huolellisuutta, oikeat menetelmät ja koulutetun ammattilaisen. Koulutettu arboristi osaa poistaa vaativat ongelmapuut turvallisesti ja ilman ympäristölle tai rakennuksille aiheutettuja vahinkoja. Arboristi poistaa ongelma puun suorakaatona, kiipeilykaatona tai puun ollessa erittäin huonokuntoinen, nostokorikaatona.

Puun kunnon arviointi on tärkeää ympäristön turvallisuuden ja puun elinvoimaisuuden varmistamiseksi ja se kannattaa teetättää koulutetulla arboristilla. Puun kuntoa arvioidessa tutkitaan visuaalisesti puun juuristo, runko ja latvus, etsien merkkejä lahosta, halkeamista, tuholaisista tai sienikasvustoista. Kunnon määrittelyssä käytetään tarvittaessa mikroporausta tai muita lahonetsintä laitteita. Kuntoarvioinnista saat aina raportin ja
toimenpide suosituksen siitä, miten arvioidun puun kanssa kannattaisi edetä.

Puiden hoito- ja rakenneleikkaukset ovat yksi tärkeimmistä toimenpiteistä, joilla varmistetaan kasvatettavan puun pitkäikäisyys ja turvallisuus ja leikkaukset tulisi aloittaa jo puun ollessa nuori tai keski-ikäinen. Hoito- jarakenneleikkaukset on syytä teetättää puunhoitoon ja leikkaamiseen koulutetulla arboristilla parhaan loppu tuloksen takaamiseksi.

Toteutamme tonttihakkuita, tie- ja linjahakkuita sekä pienialaisia harvennushakkuita. Käytännössä kaiken mitä voi tehdä moottorisahalla, me toteutamme. Tarvittaessa kuljetamme kaadetut puut oksineen pois.

Metsäsuunnitelma on metsäomistajan käsikirja, joka auttaa hoitamaan metsää taloudellisesti, kestävästi ja ennen kaikkea omien tavoitteiden ja arvojen mukaisesti. Metsäsuunnitelma ei ole lakisääteisesti pakollinen, mutta se on keskeinen työkalu metsäomaisuuden hallinnassa. Asiantuntijamme laatii metsällesi suunnitelman, jossa kartioitetaan metsäsi nykytila, luontokohteet ja toimenpide-ehdotukset tuleville vuosille.

Ympäristötuki on 10-vuotinen sopimus, jolla metsänomistaja sitoutuu jättämään arvokkaan luontokohteen hakkuiden ja hoidon ulkopuolelle. Jos metsästäsi löytyy metsälain 10§:n mukaisia kohteita tai muita metsäluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen soveltuvia kohteita, jotka oikeuttavat ympäristötukeen, asiantuntijamme hakee tukea puolestanne
Metsäkeskukselta. Ympäristötuki on verovapaata tuloa luonnollisille henkilöille ja kuolinpesille, jos tuki myönnetään metsälain 10§:n kohteille.